Pk-yrityksissä uskotaan edelleen kasvuun ja uusin työpaikkoihin - varovaisuus lisääntynyt
Vuoden 2012 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen keräämät näkemykset lähes tuhannelta pk-yrittäjältä kertovat, että yrittäjät uskovat edelleen kasvuun. Vuoden 2012 suhdanneodotuksissa on kuitenkin selkeä notkahdus alaspäin, kun pk-yrittäjien arviot ovat kaikilla mittareilla arvioituna - liikevaihdon, kannattavuuden, henkilöstön jainvestointiodotukset - astetta viimevuotista heikommat. Laskusta huolimatta pk-yrittäjien näkymiä voidaan pitää yllättävänkin positiivisina yleiseen talouskehitykseen verrattuna. Viime vuonna nähtävissä olleessa toiveikkuudessa voi aistia varovaisuutta, kun kasvuluvut ovat taittuneet. Edelleen varsinaissuomalaisissa yrityksissä odotukset ovat kuitenkin korkeammalla kuin vuosina 2009-10. Toiveikkaimpia ovat Loimaan seudun yrittäjät. Seutukunnista parhaaksi yrittäjyysilmapiiriltään arvioitiin tänä vuonna Vakka-Suomi. Kunnista paras yrittäjyysilmapiiri on tänä vuonna Liedossa.
Liikevaihtonsa kasvuun uskoo edelleen 42 prosenttia varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä ja 43 prosenttia yrityksistä uskoo liikevaihtonsa pysyvän vähintään ennallaan tänä vuonna. Liikevaihdon laskua pelkää joka seitsemäs yrittäjä.
Varsinais-Suomen pk-yrityksistä 34 prosenttia odottaa edelleen kannattavuutensa kohenevan viime vuoteen verrattuna, minkä lisäksi lähes puolet (48 %) uskoo kannattavuutensa säilyvän ennallaan. Noin viidennes (18 %) vastaajista arvioi kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna.
Henkilökunnan määrän odotuksissa laskua on vähiten viime vuoteen verrattuna. Edelleen 15 prosenttia maakunnan yrityksistä arvioi henkilökuntansa määrän kasvavan tänä vuonna ja 77 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, että he pitävät työntekijämääränsä ennallaan. Henkilökuntaansa arvioi vähentävän 7 prosenttia vastanneista.
Investointiodotuksissaan pk-yrityset ovat hyvin maltillisia, sillä vajaa joka viides (19 %) yritys ilmoitti lisäävänsä investointejaan tänä vuonna. Investointeja ilmoitti vähentävänsä 18 prosentti vastaajista. Investointien saldoluku on edelleen positiivinen, mutta kuitenkin kolmanneksi alhaisin koko Maakuntaennusteen historiassa. Pk-yritykset arvioivat hoitavansa investoinnit pääosin tulorahoituksella (41 %), joskin lainarahaa tarvitsevien osuus on noussut hieman viime vuodesta.
Loimaan seudulla suurimmat kasvuodotukset
Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen kyselyn tuloksia verrattiin aiempaan tapaan viiden eri seutukunnan välillä. Viimevuotiseen tapaan Loimaan seudulla toimivat pk-yrittäjät ovat toiveikkaimpia kasvuodotuksissaan. Siellä edelleen lähes puolet (49 %) yrittäjistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan ja kannattavuuden kasvuunkin uskoo edelleen yli kolmannes yrittäjistä (35 %). Tulevaisuudenusko Loimaan seudulla on kuitenkin hiipunut, kun investointiodotusten saldoluku on kääntynyt negatiiviseksi.
Loimaan seudun jälkeen parhaimmat kasvuodotukset ovat Vakka-Suomessa ja Turun seudulla. Vakkasuomalaisissa yrityksissä elää myös vahva usko tulevaan, sillä Vakka-Suomessa investointiaikeiden saldoluku on maakunnan korkein (7). MyösTurun seudulla investointiaikeiden saldoluku on positiivinen (3), kun se muissa seutukunnissa painuu tänä vuonna miinukselle. Vakka-Suomessa ja Turun seudulla 42 prosenttia yrittäjistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan. Kannattavuuden kasvuun uskoo 35 prosenttia Turun seudun pk-yrityksistä, kun Vakka-Suomessa kannattavuuden kasvuun uskovia yrittäjiä on 31 prosenttia.
Myös Turunmaalla 42 prosenttia ja Salon seudulla 37 prosenttia yrittäjistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan. Turunmaalla on myös suurin osuus maakunnassa kannattavuuden kasvuun uskovia yrittäjiä (39 %), joskin siellä on myös suurin osuus kannattavuudenlaskua ennakoivia yrittäjiä (27 %).
Henkilökunnan määrän suhteen kaikissa seutukunnissa ollaan varsin lähellä maakunnan keskiarvoa sekä henkilökunnanlisäämis- että vähentämisaikeissa. Keskimäärin vastaajayrityksissä arvioitiin syntyvän 800 uutta työpaikkaa, mikä ennustaa parhaassa tapauksessa tänä vuonna tuhansia uusia työpaikkoja Varsinais-Suomeen.
Maakunnan yrittäjyysilmapiiri edelleen hyvä, yritysten ja kuntien yhteistyö kohtalaista
Maakuntaennusteessa kysyttiin nyt seitsemättä kertaa peräkkäin pk-yrittäjien arviota kuntansa yrittäjyysilmapiiristä. Yrittäjyysilmapiiri on tulosten mukaan pysynyt yhtähyvänä kuin vuotta aiemmin, kun runsas puolet (51 %) kaikista pk-yrityksistä piti yrittäjyysilmapiiriä joko hyvänä tai erinomaisena. Kuntien ja yrittäjien välisessä yhteistyössä ei näytä tapahtuneen merkittävää parannusta koko maakunnan tasolla, kun 37 prosenttia prosenttia piti yhteistyötä oman kuntansa kanssa vähintään hyvänä ja huonona yhteistyötä piti 16 prosenttia.
Seutukuntakohtaisessa vertailussa Vakka-Suomi nousee jälleen selkeälle kärkisijalle sekä yrittäjyysilmapiiri-arvioissa että arvioissa kunnan ja yrittäjien välisestäyhteistyöstä. Peräti 63 prosenttia seudun yrittäjistä arvioi yrittäjyysilmapiirin hyväksi tai erinomaiseksi. Yhteistyötä kunnan kanssa hyvänä tai erinomaisena pitäviä Vakka-Suomessa on 54 prosenttia yrittäjistä. Vakka-Suomella on selkä kaula yrittäjyysilmapiiriarvioissa seuraavina tuleviin Salon seutuun, Turun seutuun ja Loimaan seutuun. Yrittäjyysilmapiiriarvioissa merkittävin loikka nähtiin tänä vuonna Turunmaalla, jossa pohjalukemista on pinnistetty merkittävästi ylöspäin sekä yrittäjyysilmapiiri- että yhteistyöarvioissa. Siitä huolimatta Turunmaalla yrittäjyysilmapiiri ja yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä arvioidaan selkeästi muita seutukuntia heikommiksi.
Kuntavertailun ykköseksi nousi tänä vuonna Lieto, jossa yrittäjyysilmapiirin arvioi erinomaiseksi tai hyväksi huikeat 84 prosenttia yrittäjistä. Selkeästi muita kuntia parempiin lukemiin yrittäjyysilmapiirimittarilla pääsevät myös seuraavina tulevat Uusikaupunki (81 %) ja Kaarina (77 %). Selkeästi sujuvinta yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä on Uudessakaupungissa, jossa 73 prosenttia vastaajista arvioi sen hyväksi tai erinomaiseksi. Lieto ja Kaarina seuraavat Uudenkaupungin vanavedessä kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä arvioitaessa. Peräpäätä yrittäjyysilmapiiri- ja kunnan ja yrittäjien yhteistyöarvioissa pitävät Turku ja Länsi-Turunmaa.
Palvelut positiivisimmassa vireessä
Toimialojen välisessä vertailussa paras kokonaistilanne on tänä vuonna palveluissa, jossa saldoluvut kaikissa odotuksissa ovat muita toimialoja korkeammat. Liikevaihdon kasvuun uskoo 44 prosenttia ja kannattavuuden kasvuun 35 prosenttia palvelualan yrittäjistä. Myös kaupan alalla liikevaihdon ja kannattavuuden odotukset ovat jopa korkeammat kuin palveluissa, mutta samalla kuitenkin liikevaihdon ja kannattavuuden laskuunuskovia on selvästi enemmän kuin palveluissa. Investointiaikeissa saldoluvut ovat painuneet negatiivisiksi palveluita ja rakentamista lukuun ottamatta. Henkilökunnan määrää arvioitaessa tilanne näyttää paremmalta, sillä positiivisiin saldolukuihin yltävät palvelut, rakentaminen, teollisuus sekä kuljetus ja tietoliikenne.
SEPA helpottanut maksuliikennettä
Tämän vuoden maakuntaennusteessa kysyttiin myös paljon keskustelua herättäneestä SEPAsta (Euroopan yhtenäinen euromaksualue, Single European Payments Area) ja SEPAan siirtymisen vaikutuksista yrityksille. Maakuntaennusteen tulosten pohjalta SEPAlla ei ole suuria vaikutuksia yritysten toimintaan, mutta viidennes yrityksistä totesi sen helpottavan yrityksen maksuliikennettä. Varsinaissuomalaiset yrittäjät tuntevat SEPAn myös hyvin, koska vain kaksi prosentti vastaajista ei tiennyt, mikä SEPA on.
Lisätietoja:
Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Risto Korpela puhelin 010 256 9111
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom puhelin (02) 275 7100, 050 380 0150
Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin osuuspankkien ja yrittäjien yhteistyönä nyt 13. kerran. Vuoden 2012 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 1.-15.11.2011 internet-kyselynä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien niille 7 080 jäsenelle, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa. Heistä noin 14 prosenttia eli 984 yrittäjäävastasi kyselyyn (viime vuonna vastausprosentti oli 17). Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometri.
|